Tavoite on saavutettu ja nimet ovat mannereuroopan pohjoisimman kätkön lokikirjassa. Kätkön haettuamme jatkoimme saapumiseen seuraamamme reitin loppuun maailman laidalle. Kinnaroddenin näköala on huima: valtavat Jäämeren aallot lyövät rantakallioihin kaukana alapuolella ja edessä on pelkkää avomerta.
Päivä on hellinyt poikkeuksellisen hyvillä keleillä ja aamun pienen sadekuuron jälkeen ei vettä ole taivaalta tullut. Pilvet ovat taivaan peittävän tasaisen vaipan sijaan tuottaneet valon ja varjon leikkiä tuntureilla ja tämä yhdistettynä upeisiin maisemiin on tehnyt päivästä erittäin miellyttävän.
Tavoitteiden saavuttamisen jälkeen laskeuduimme alas rantaan ja kuljimme rantakivikoissa viereiseen lahteen, jonne leiriydyimme tunturista laskevan puron viereen. Aaltojen jylinä kantautuu sopivasti leiriin ja tuletkin teimme ajopuusta, joskin ilmeisesti kyllästetyt kuormalavan jäämät eivät tukeneet kovin lähellä istumista. Roskat saimme kuitenkin kätevästi poltettua ja tuleen tuijoteltua. Huomenna lähdemme siirtymään omia polkujamme pikkuhiljaa Mehamnia kohti.