Matkaa on tehty ensimmäiset 12 kilometriä huikean kauniissa maisemissa. Täällä on vielä lunta maassa läikittäin ja se viimeistelee tunturien komeuden hienosti. Lähin lumikinos on muutaman metrin teltalta.
Matkan ensimmäinen geokätkö, Hemavan 817 m.o.h., tuli löydettyä matkan varrella.
Satelliittipuhelin hajosi ja lähetän sen Ammarnäsistä Suomeen. Tekstiiviestejä siihen on siis enää turha lähetellä. Blogin kommentit toimivat parhaiten.
Valtteri lähetti eilen illalla (30.06.) kävelemään lähtiesään tekstiviestin, että satelliittipuhelimen antenni on rikki. Näin ollen blogi ei päivity suunnitellusti, koska tieto ei kulje. Tietoja saattaa tulla reissun ajalta satunnaisesti, jos gsm-yhteys toimii ja Valtteri on siitä tietoinen jne. Reissun jälkeen viimeistään voitte lukea kaiken vaelluksesta, kun hän itse pääsee päivittämään tiedot. Tekniikka on hienoa niin kauan kuin se toimii…
Juha K
N 63 16.871 E 020 48.981
Vaasan leirintäalue osoittautui varsin toimivaksi paikaksi lukuunottamatta tarpeellisen määrän alkoholijuomia nauttinutta seuruetta, joka sijaitsi erinomaisella kuuloetäisyydellä. Onneksi nukahtaminen ei yleensä onnistu olemaan meikäläiselle erityisen vaikeaa, edes hieman haastavammissa olosuhteissa.
Meriaamiaiseen tuli turvauduttua tälläkin paatilla ja se oli varsin tarkka pienoismalli eteläisempien Ruotsin paattien vastaavista. Hyvin tuo nälkää pidättelee. Akut ovat lähes täynnä ja aurinko paistaa, joten lataan matkan aikana pois viimeisetkin vajaukset. Rinkan säädöt menivät kiristäessä hieman väärin, joten pakkaus pitää vielä kertaalleen purkaa ja säätää kantojärjestelmä kohdalleen.
Erään moottoripyöräilijäsedän kanssa juteltiin vaelluksesta, melonnasta, purjehduksesta ja merenkurkun saaristosta. Matkalla on mukavaa ja Hemavan lähestyy. Tänä iltana pääsee jo tunturiin.
Vihdoinkin matkalla. Pöytäseurueen viimeinen jäsen jäi juuri junasta Seinäjoen asemalla, joten löytyy aikaa bloggaamiseenkin. Työasioiden jättäminen taakse näyttää ajoittain hieman haastavalta, sillä metsästyksen, politiikan, ihmisyyden ja maailman tapahtumien lisäksi tuli puhuttua myös töistä ja vieläpä ihan mahdollisten alihankintakuvioiden selvittely sävynä. Ja juuri kun yhtä henkilöä laajemmalla pöytäseurueella oli puhuttu siitä, miten työn jättäminen työpaikalle on monilla aloilla nykyään vaikeaa. Eipä silti, hyvällä tuurilla pieni vapaa-ajan käyttö maksaa itsensä takaisin mielenkiintoisina työtehtävinä.
Helsingistä lähtiessä pöytäseurueessa oli lisäksi hyvin viehättävä joskin vasemmistolainen ja edellisestä huolimatta älykäs nainen. Sain jälleen kerran harjoitella ennakkoluulojen pikaista hukkaamista ja katson onnistuneeni varsin mallikkaasti. Vasemmistolaisuus toki korreloi vahvasti ajattelukyvyn puutteen kanssa, mutta tästä ei saa vetää johtopäätöksiä yksittäisiin ihmisiin, varsinkaan päinvastaisten todisteiden ollessa ilmeisiä. Sama sääntö pätee luonnollisesti muihinkin yleistyksiin.
Matkasuunnitelma meni hieman uusiksi. VR:ltä oli ilmoitettu virheellinen yhteysbussin aikataulu, joten matka Tornion kautta ei itse asiassa onnistuisi huomenna ilman pitkää taksimatkaa. Jätin makuupaikkani Kemin yöjunassa käyttämättä ja hyppäsin sen sijaan Vaasan junaan. Aika on kulunut leppoisasti ravintolavaunussa maltillisen oluen hörppimisen merkeissä, nyt kun kolmosta vielä saa. Seuraavat kolme viikkoa tulevat olemaan seen suhteen vähän heikompia. Nyt pitää etsiä yöpymispaikka Vaasassa ja ylittää lahti huomenna RG-linen laivalla. Pääsen täsmälleen samaan bussiin Uumajasta Hemavaniin, kuin olin suunnitellut. Matka-aika lyhenee, mutta joudun majoittamaan itseni Vaasassa. Omenahotelli ja paikallinen hostelli olivat molemmat täynnä ja enempää ei kiinnosta tässä kohtaa maksaa. Pöytäseuralta tuli onneksi vinkki aivan sataman vieressä sijaitsevasta leirintäalueesta. Sinne siis.
Tämä on elämää parhaimmillaan.
N 60 17.336 E 024 30.975
Istuskelen Siikaniemen pysäkillä bussia odottamassa. Kätköilyt on tältä erää kätköilty, mutta eipä toisaalta ole Nuuksion alueella mysteerien lisäksi montaa purkkia, joita en olisi löytänyt. Seuraavaa reissua varten tarvinnee tehdä hiukan kotitehtäviä, jotta pääsee mysteerejä metsästämään.
Tällä reissulla tuli taas nähtyä monia itselleni entuudestaan tuntemattomia paikkoja, josko myös paljon hyvin tuttujakin. Edellisen bloggauksen jälkeen syntyneet löydöt, eli Iso-Parikas (GCTR5C), Paratiisi (GCTR5D) ja King of the Hill (GC12V6J) olivat kaikki tutuissa maastoissa.
Tänään tuli niskaan myös hieman vettä. Ei tosin niin paljoa, etteikö t-paidassa olisi pärjännyt parhaiten. Ehkä ihan hyvä, sillä muuten olisin saattanut lähteä tekemään vielä pitkähkön mutkan ja kilometrejä tuli näinkin ihan riittävästi.
Bloggaus hieman viivästyi kun Anu soitti ja hätyytti huomiseksi yöpymään Nuuksioon. Nyt sitten kotosalla ja ehtii tässä yhden yön nukkua omassa punkassa ennen paluuta telttaan. Pelottaa vaan se tiistain herätys, kun pitäisi sitten jo kahdeksalta olla Leppävaarassa. No, tuleepa vissiin tehtyä henkilökohtainen ennätys töihin ilmaantumisessa tämän toimiston osalta tai ainakin liki. Onhan tuosta Ruoholahteen vielä matkaa. Niin ja suihkussa pitää käydä toimistolla. Ei sitä taida sentään koneen ääreen päästä juuri ennen yhdeksää.
N 60 20.954 E 024 30.437
Päivän löydöt tähän asti: En voinut mieltäni malttaa (GCZMH7) ja Parikas (GCKYYW). Theorava ja archival ink ovat kyllä kätköttäjien kuninkuusluokkaa ja Maggin sienipasta pussipastojen.
N60 19.977 E 024 32.325
Jälleen leiripaikka kätkön lähettyviltä. Tänään päivän viimeiseksi jäi Syvä-Antias (GCXZWF). Aivan uskomattoman hienosti toteutettu tradi. Tällaisia kun tulisi aina vastaan. Muut löydetyt sitten edellisen bloggauksen: Pikku Orajärvi (GCKD0Z), Mikroluoto (GCXWA6) ja Vedenjakaja (TC475).
Ehdottomasti siistein leiripaikka löytyi aivan jyrkänteen reunalta. Teltan pystyttäminen vaati hieman jippoilua, mutta hyvä tästä tuli. Nyt tähän vielä pari valokuvaa ja sen jälkeen unta kuulaan.
N 60 18.213 E 024 34.961
Tänään on ehtinyt jo sattua vaikka mitä. Ensin huomasin polulla kovakuoriaisen, jota ryhdyin kuvaamaan. Kuvaamisen aikana kuitenkin sattui, että koppiksen kimppuun hyökkäsivät muurahaiset ja tuli otettua ainakin henkilökohtainen vuoden luontokuva.
Tisutasiri #1:n (GC10523) jälkeen jatkoin matkaa seuraavalle kätkölle tarkistamatta kätkökuvausnippuani. Kätkö oli Lehmänämpäri (GCQNEK) ja kun kysyin rakennuksessa majailevalta henkilöltä, mikä paikka oikein on kyseessä, hän kertoi sen olevan kesämökkinsä. Näin pihapiirissä olevalta kätköltä odotin Metsähallituksen vuokrakämppää tai vastaavaa. Kävi myös ilmi, että kätkö oli juuri arkistoitu ja omistaja luvannut noutaa sen pois. Päätin helpottaa hommaa ja otin purkin mukaani. Juttelimme pari tuntia niitä näitä ja kävi ilmi, että maanomistaja on Karjalan evakko, eläkkeellä oleva arkkitehti ja hemmetin mukava tyyppi. Lisäksi hän on muinaissuomalainen, eli tehnyt pöksyhaaran järvellä sijaitsevan luolan, jota GTK väittää muinaissuomalaisten tekemäksi. Mökillä oli komeat viritelmät telttasaunaa, omatekoista kelluvaa saarta ja Karjalan viiriä myöden.
Juuri sopivasti lounaalle törmäsin myös toiseen kätköilijään. Pikku-orajärven (GCKD0Z) vieressä selkeimmällä lounaspaikalla istui yksinäinen jamppa ja olin juuri katsonut logista jonkun muunkin käyneen kätköllä tänään. Kysyin harrastaako hän geokätköilyä ja myöntävän vastaauksen jälkeen esittelin meidät: ”Mä oon rvk, sä oot Antti”.
N 60 17.628 E 024 35.049
Karjakaivo (GCKDAZ) löydetty. Aurinko paistaa mukavasti kalliolle. Tässä on ihan pakko tunnustaa, että kesä tuli. Gepsi on ottamassa lisävirtaa aurinkopaneelista ja minä otan lisävirtaa aamulla termokseen keitetystä pannukahvista, myslipatukasta, Daimista ja kuivatuista aprikooseista.
N 60 18.110′ E 024 36.182′
Istuskelen avaruushuovalla teltan edustalla kokkaamassa. Päivä pulkassa, 4 kätköä löydetty:
Aivan viimeisen vieressä oli erinomainen leiripaikka, mikä sinäänsä sopi minulle mainiosti, sillä aurinko alkoi jo painua horisontin taakse.
Nyt tuli jo ruokakin syödyksi. Jalostajan merellinen pata kuivatulla tonnikalalla on erinomaisen hyvää. Kello lähestyy vasta puolta yötä ja täällä on mukavan rauhallista. Linnut lauleskelevat hiljakseen ympärillä. Tiskitkin on jo tiskattu, joten muuta pakollista aktiviteettia ei oikein ole jäljellä kuin iltakusella käynti. Tämä on elämää.
