02.07.2007 21:25
N 65 57.625 E 016 12.759
Ammarnäs saavutettu, eli matkan ensimmäinen osuus on takana. Otin 18 kävelykilometrin jälkeen venetaksin Tjulträsketin yli saadakseni joustovaraa loppumatkalle ja seurauksena oli tähän astisen elämäni mukavin taksimatka. Vene kulki mukavasti, maisemat olivat erinomaiset ja kuljettaja hiljensi tämän tästä kertoakseen näkyvien paikkojen historiasta.
Elisan prepaidin hankkimisen kanssa ei näytä olevan onnea. Postikin toimii niin hitaasti, etten saa moista edes Saltoluoktaan ennen perjantaita. Pitää siis pärjätä sillä, mitä on. Tässä tapauksessa Kvikkjokkin tunturiaseman lankalinjaa käyttävällä modeemilla, Iridiumilla suurimman osan ajasta ja saa nähdä, jos vaikka Comviq tai Telenor kuuluisi jossain, niin saisi datapuhelun läpi. Reissussa on kivaa ja maisemat ovat komeita. Hyttysiä riittää vaihtelevasti. Koetan nyt lähetellä kertyneitä postauksia, eli blogiin tuleva järjestys ei ole sitten ihan selkeä.
02.07.2007 00:17
N 65 59.331 E 015 29.789
Nähtävästi olen reilusti paremmassa kuin ajattelin. Tänään kävelin Tärnasjön tuvalle asti, vaikka ajattelin vasta ”lämmitteleväni konetta” parin kympin päivämatkalla. Kilometrejä kertyi Viterskalsin tuvalta 26. Hartiat ovat melko paskana, mutta sillä ei ole suuremmin väliä. Oleellista on, että jalkalihakset kestivät mainiosti ja jalkapohjatkin ovat kohtalaisessa kunnossa. Siksi matkaa kertyikin, kun menohaluja riitti ehjien lihasten ja keskiyön auringon ansiosta.
Bloggaaminen tapahtuu nyt paljolti kirjoittamalla pidempiä juttuja varastoon, kun sattuu nappaamaan. Koetan muistaa laittaa kaikkiin alkuun koordinaatit ja kirjoitusajankohdan. Blogiin päätyvät sitten, kun on kenttää.
Tunturit toivottivat tänään…ei kun eilen (puoliyö meni jo) tervetulleeksi tiputtelemalla niskaan reilusti kylmää vettä ja rakeita. Kun huomasin rakeiden hyppivän maasta, tuli leveä hymy. Kunnon raesadetta hauskempaa on ainakin kunnon raesade ja sen havaitseminen, että viihtyy siinä. Sää helpottui myöhemmin päivällä ja nyt suurin piirtein kaikki muu on kuivaa, paitsi kengät. Räntää tosin odotetaan edellee, onhan sentäään heinäkuu.
Räkkäaika ei vaikuttaisi olevan tällä kokeilulla alkuunkaan maineensa veroinen. Kahvitaukokin sujuu jopa suolla niin, että tappaa toisella kädellä hyttysiä sieltä, minne niitä tuntuu laskeutuvan ja toisella ryystää kahvia. Tehokkaimman offin avustuksella tästä selviää vieläpä kokolailla mukavasti, eli hyttysiä tappaa kevyesti sitä tahtia, kuin osaavat laskeutua. Homma voisi tietysti pidemän päälle ruveta tympimään, mutta se rajoittuukin tauoille, kun äidin tekemä vallan erinomainen hyttysverkko pitää poistaa ruokailun takia. Muuten se ja pari pisaraa offin punkki- ja mäkäräsuojaa hihansuihin ja kämmenselkiin hoitavatkin sitten asian yhdessä hyttysenpitävien housujen ja kauluspaidan kanssa käytännössä kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Kauhiaa liioittelua, tuo räkän hankaluus. Ehkä sitten, jos olisi mäkäriä ja polttiaisia, voisi kokea jonkin asteista epämukavuuttakin, mutta eipä ole näkynyt kuin satunnaisia. Sitä paitsi ylempänä tunturissa ei ole minkään sortin verenimijöitä näkynyt kuin jokunen satunainen ja nekin voittopuolisesti pystytetyn teltan sisä- ja ulkoteltan välissä tuulensuojassa. Täällä suoalueella niiläkin on sentään jotain yritystä. Vaikka kulkisi teltan oviaukosta kuinka nopeasti, niin tapettavaa tulee sisätelttaan parisen kymmentä. Hyvää kahvitaukohupia muuten on koetta montako hyttystä saa tapettua housuilta yhdellä lyönnillä. Paras toistaiseksi on viisi varmaa tappoa, mutta siinä ei kyllä ollut mitään oikeaa yrittämisen meininkiä.
Tänään on ryypiskelypäivä, eli kohta on mennyt puolitoista ravintola-annosta, jos moisissa halutaan mitata, Chivas Regalia. Sen päälle voisi harkita vaikka yöunia. Iltaviihdettä ovat tarjonnneet lisäksi tätä kirjoittaessa Anna Eriksson ja Yö.
Matkaa on tehty ensimmäiset 12 kilometriä huikean kauniissa maisemissa. Täällä on vielä lunta maassa läikittäin ja se viimeistelee tunturien komeuden hienosti. Lähin lumikinos on muutaman metrin teltalta.
Matkan ensimmäinen geokätkö, Hemavan 817 m.o.h., tuli löydettyä matkan varrella.
Satelliittipuhelin hajosi ja lähetän sen Ammarnäsistä Suomeen. Tekstiiviestejä siihen on siis enää turha lähetellä. Blogin kommentit toimivat parhaiten.
Valtteri lähetti eilen illalla (30.06.) kävelemään lähtiesään tekstiviestin, että satelliittipuhelimen antenni on rikki. Näin ollen blogi ei päivity suunnitellusti, koska tieto ei kulje. Tietoja saattaa tulla reissun ajalta satunnaisesti, jos gsm-yhteys toimii ja Valtteri on siitä tietoinen jne. Reissun jälkeen viimeistään voitte lukea kaiken vaelluksesta, kun hän itse pääsee päivittämään tiedot. Tekniikka on hienoa niin kauan kuin se toimii…
Juha K
N 63 16.871 E 020 48.981
Vaasan leirintäalue osoittautui varsin toimivaksi paikaksi lukuunottamatta tarpeellisen määrän alkoholijuomia nauttinutta seuruetta, joka sijaitsi erinomaisella kuuloetäisyydellä. Onneksi nukahtaminen ei yleensä onnistu olemaan meikäläiselle erityisen vaikeaa, edes hieman haastavammissa olosuhteissa.
Meriaamiaiseen tuli turvauduttua tälläkin paatilla ja se oli varsin tarkka pienoismalli eteläisempien Ruotsin paattien vastaavista. Hyvin tuo nälkää pidättelee. Akut ovat lähes täynnä ja aurinko paistaa, joten lataan matkan aikana pois viimeisetkin vajaukset. Rinkan säädöt menivät kiristäessä hieman väärin, joten pakkaus pitää vielä kertaalleen purkaa ja säätää kantojärjestelmä kohdalleen.
Erään moottoripyöräilijäsedän kanssa juteltiin vaelluksesta, melonnasta, purjehduksesta ja merenkurkun saaristosta. Matkalla on mukavaa ja Hemavan lähestyy. Tänä iltana pääsee jo tunturiin.
Vihdoinkin matkalla. Pöytäseurueen viimeinen jäsen jäi juuri junasta Seinäjoen asemalla, joten löytyy aikaa bloggaamiseenkin. Työasioiden jättäminen taakse näyttää ajoittain hieman haastavalta, sillä metsästyksen, politiikan, ihmisyyden ja maailman tapahtumien lisäksi tuli puhuttua myös töistä ja vieläpä ihan mahdollisten alihankintakuvioiden selvittely sävynä. Ja juuri kun yhtä henkilöä laajemmalla pöytäseurueella oli puhuttu siitä, miten työn jättäminen työpaikalle on monilla aloilla nykyään vaikeaa. Eipä silti, hyvällä tuurilla pieni vapaa-ajan käyttö maksaa itsensä takaisin mielenkiintoisina työtehtävinä.
Helsingistä lähtiessä pöytäseurueessa oli lisäksi hyvin viehättävä joskin vasemmistolainen ja edellisestä huolimatta älykäs nainen. Sain jälleen kerran harjoitella ennakkoluulojen pikaista hukkaamista ja katson onnistuneeni varsin mallikkaasti. Vasemmistolaisuus toki korreloi vahvasti ajattelukyvyn puutteen kanssa, mutta tästä ei saa vetää johtopäätöksiä yksittäisiin ihmisiin, varsinkaan päinvastaisten todisteiden ollessa ilmeisiä. Sama sääntö pätee luonnollisesti muihinkin yleistyksiin.
Matkasuunnitelma meni hieman uusiksi. VR:ltä oli ilmoitettu virheellinen yhteysbussin aikataulu, joten matka Tornion kautta ei itse asiassa onnistuisi huomenna ilman pitkää taksimatkaa. Jätin makuupaikkani Kemin yöjunassa käyttämättä ja hyppäsin sen sijaan Vaasan junaan. Aika on kulunut leppoisasti ravintolavaunussa maltillisen oluen hörppimisen merkeissä, nyt kun kolmosta vielä saa. Seuraavat kolme viikkoa tulevat olemaan seen suhteen vähän heikompia. Nyt pitää etsiä yöpymispaikka Vaasassa ja ylittää lahti huomenna RG-linen laivalla. Pääsen täsmälleen samaan bussiin Uumajasta Hemavaniin, kuin olin suunnitellut. Matka-aika lyhenee, mutta joudun majoittamaan itseni Vaasassa. Omenahotelli ja paikallinen hostelli olivat molemmat täynnä ja enempää ei kiinnosta tässä kohtaa maksaa. Pöytäseuralta tuli onneksi vinkki aivan sataman vieressä sijaitsevasta leirintäalueesta. Sinne siis.
Tämä on elämää parhaimmillaan.
N 60 17.336 E 024 30.975
Istuskelen Siikaniemen pysäkillä bussia odottamassa. Kätköilyt on tältä erää kätköilty, mutta eipä toisaalta ole Nuuksion alueella mysteerien lisäksi montaa purkkia, joita en olisi löytänyt. Seuraavaa reissua varten tarvinnee tehdä hiukan kotitehtäviä, jotta pääsee mysteerejä metsästämään.
Tällä reissulla tuli taas nähtyä monia itselleni entuudestaan tuntemattomia paikkoja, josko myös paljon hyvin tuttujakin. Edellisen bloggauksen jälkeen syntyneet löydöt, eli Iso-Parikas (GCTR5C), Paratiisi (GCTR5D) ja King of the Hill (GC12V6J) olivat kaikki tutuissa maastoissa.
Tänään tuli niskaan myös hieman vettä. Ei tosin niin paljoa, etteikö t-paidassa olisi pärjännyt parhaiten. Ehkä ihan hyvä, sillä muuten olisin saattanut lähteä tekemään vielä pitkähkön mutkan ja kilometrejä tuli näinkin ihan riittävästi.
Bloggaus hieman viivästyi kun Anu soitti ja hätyytti huomiseksi yöpymään Nuuksioon. Nyt sitten kotosalla ja ehtii tässä yhden yön nukkua omassa punkassa ennen paluuta telttaan. Pelottaa vaan se tiistain herätys, kun pitäisi sitten jo kahdeksalta olla Leppävaarassa. No, tuleepa vissiin tehtyä henkilökohtainen ennätys töihin ilmaantumisessa tämän toimiston osalta tai ainakin liki. Onhan tuosta Ruoholahteen vielä matkaa. Niin ja suihkussa pitää käydä toimistolla. Ei sitä taida sentään koneen ääreen päästä juuri ennen yhdeksää.
N 60 20.954 E 024 30.437
Päivän löydöt tähän asti: En voinut mieltäni malttaa (GCZMH7) ja Parikas (GCKYYW). Theorava ja archival ink ovat kyllä kätköttäjien kuninkuusluokkaa ja Maggin sienipasta pussipastojen.
N60 19.977 E 024 32.325
Jälleen leiripaikka kätkön lähettyviltä. Tänään päivän viimeiseksi jäi Syvä-Antias (GCXZWF). Aivan uskomattoman hienosti toteutettu tradi. Tällaisia kun tulisi aina vastaan. Muut löydetyt sitten edellisen bloggauksen: Pikku Orajärvi (GCKD0Z), Mikroluoto (GCXWA6) ja Vedenjakaja (TC475).
Ehdottomasti siistein leiripaikka löytyi aivan jyrkänteen reunalta. Teltan pystyttäminen vaati hieman jippoilua, mutta hyvä tästä tuli. Nyt tähän vielä pari valokuvaa ja sen jälkeen unta kuulaan.
