Perriertoppen huiputettu

Noin 13:05 Norjan aikaa kahdeksan retkikunnan jäsentä saavutti Perriertoppenin huipun. Nousu vuoren satulaan tapahtui hiihtämällä ja siitä eteenpäin jääraudat monoissa kävellen.

Aamun aikana havaittiin myös toinen retkikunta. Petejen ryhmä oli aamun aikana noussut vuonolta ja pystytettyään perusleirin jatkoivat suoraan huiputukseen. Valtteri kävi hiihtämässä Petejen retkikuntaa vastaan ja vaihtamassa kuulumisia, muun muassa vuoren satulasta radiolla saadut tiedot olosuhteista ylhäällä.

Illalla tehtiin vielä suomalaisen arktisen retkeilyn historiaa. Pakkasimme leirin ja lähdimme hiihtämään kohti Peten retkikuntaa ja pystytimme yhteisen leirin heidän valitsemaansa Perriertoppenin perusleiriin.

Tavoitteet on saavutettu ja retkikunta kääntyy paluumatkalle kohti Longyearia. Etenemme merijäätä pitkin, joten jääkarhuväijyt otetaan taas käyttöön. Väijyjen tarkkaavaisuutta lisännee, että toinen retkikunta oli nähnyt jääkarhun samaa reittiä tullessaan.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Ensimmäinen nousuyritys

26 asteen pakkasesta huolimatta 10 retkikunnan jäsentä yritti nousua Perriertoppenille. Lumiolosuhteista oli epäilystä, sillä telttoja pystytettäessä oli lumesta löytynyt erittäin vahvaa kerroksellisuutta, mikä tarkoittaisi lumivyöryriskiä. Tuuli oli kuitenkin kovettanut vuoren satulaan johtavan jäätikkörinteen läpeensä ja ryhmä pääsi jatkamaan matkaa.

Ryhmä saavutti satulan 10:50, mutta tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus johti pikaiseen paluupäätökseen perusleiriin. Jari ilmoitti radiolla paluusta ja kun perusleiristä tiedusteltiin, tarvitseeko ryhmä jotain palatessaan, oli Jari vastannut, että kakun voisi tehdä. Huumoriveikon leuka tosin sittemmin tipahti telttaan mennessä, sillä siellä odotti skottiviskillä maustettu kiwikermakakku, kuivahedelmiä koristeena.

Sään salliessa retkikunta tekee uuden nousuyrityksen huomenna.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Perriertoppenin perusleiri

N 79 07.267 E 16 51.191

Laskeuduimme Veteranenilta Tryggvebreenille käyttäen köysiä apuna. Ahkiot laskettiin kolme köydenpituutta käyttäen kolmea ”hissiasemaa”, eli rinteeseen rakennettua ankkuripistettä, joiden kautta jokainen pulkka vuorotellen laskettiin. Pulkan omistaja käveli jäärautojen kanssa mukana suurimmalla osalla pulkista ohjaamassa pulkkaa seuraavalle ankkuripisteelle.

Ylhäällä rinteessä kova tuuli ja pakkanen tekivät tehtävänsä ja yhden retkikunnan jäsenen varpaita sulateltiinkin teltassa kunnes tunto palasi, jonka jälkeen hänet lähetettiin pulkkansa kanssa seuraavana alas. Siellä oli toki aivan yhtä kylmää, mutta tyyntä. Lisäksi teltta ja keitin tekevät jäähtyneelle hiihtäjälle ihmeitä. Tämä oli tullut todettua toisen retkikuntalaisen kohdalla myös edellisenä päivänä.

Huomenna on jälleen, sään ja lumiolosuhteiden salliessa, huiputuspäivä. Retkikunta lähtee yrittämään kohti Perriertoppenin huippua.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Newtontoppen huiputettu

Retkikunnan ensimmäinen tavoite on saavutettu. 13 retkikunnan jäsentä saavutti Newtontoppenin huipun kolmena köysistönä noin 17:15 Norjan aikaa. Seuraavaksi matka jatkuu kohti Perriertoppenia.

Keli oli kova ja jäätävä tuuli teki ylhäällä tehtävänsä. Ainakin retkikunnan viestimies hiihtelee lähipäivät nenä teipattuna. Maskista huolimatta paleltuma tuli. Näkymät kuitenkin olivat sen arvoiset, että maksetulle hinnalle saatiin kelpo vastine.

Tean kuume on hellittänyt ja tänään oli jo kuumeeton päivä.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Myrsky

N 78 55.952 E 17 34.147

Elely samassa leirissä jatkuu. Yöllä oli noussut myrsky ja tuuli pyyhki jäätikön pintaa keskimäärin 12-13 m/s, huippujen noustessa jopa yli 17 m/s. Lumisateen ja tuulen nostaman irtolumen vaikutuksesta näkyvyys oli olematon ja aamukuuntelussa tuli käsky uuteen kuunteluun puolelta päivin. Puolen päivän kuuntelussa taas uuteen kuunteluun kolmelta. Keli näyttäisi hieman parantuneen, joten nyt jännitetään tuleeko seuraavassa kuuntelussa lähtökäsky.

Lepopäivä meni monilta hieman kosteissa merkeissä. Jarin ja Johannan teltan tapahtumat tulivat tunnetuksi solmubileinä. Muutamasta metristä prusik-narua, tuplapaalusolmun harjoittelusta ja tähän sopivista eväistä saa hupia moneksi tunniksi. Varsinkin, kun solmu on tehty väärin, tekijä pukee köysivaljaat päälleen ja sitten todetaan "Väiski tippuuu" ja vedetään köyden päistä. Ja katsotaan, kuinka solmumestarilta käy ilma vähiin. Harjoitus tekee toki mestarin, mestaristakin :)

Toinen retkikunnan aurinkopaneeleista on ainakin toistaiseksi menetetty. Mikko kertoi, miten telttaan ripustetun paneelin kaapeli oli osunut tielle. Seurauksena juotokset repeytyivät irti paneelista. Viestiteltan paneeli on yhä ehjä. Lähdenkin tästä saman tien kuson (eli viestiyhteyden) pitämisen jälkeen tutkimaan lääkintäteltan paneelin korjausmahdollisuuksia.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Lauri tarinoi solmubileissä reissun aikana havaituista eläimistä. Johanna tosin toimi sihteerinä, kun viestikalustoa ei siinä kohtaa iltaa enää uskaltanut Laurin käsiin antaa. Sen verran ammattimaisin ottein lepopäivää vietettiin.

Huippuvuorilla on myös muuta elämää, kuin elämäänsä kyllästyneitä hiihtäjiä. Olemme myös nähneet muita "hiihtäjiä":
Kylmien rantojen kiiruna, Huippuvuorten kihu, Svalbardin peura ja myrskylintu. Jälkien perusteella myös naali eli Spitsbergin napakettu on ollut liikkeellä. Enää puuttuu näköhavainto naalista, jääkarhusta ja mursuista. Jäätyneitä mammuttejakaan emme ole bonganneet vielä. Pyrimme toki bongaamaan nämä puuttuneet jäsenet.

Terveisiä Turkuseen Larskalta ja Jaanalle tsemppiä tyäelämään.

Lepopäivä

N 78 55.952 E 17 34.147

Päivä jäi tänään 3,5 legiin. Perä jäi ja syytä selvitettäessä todettiin yhdellä retkikunnan jäsenistä olevan kuumetta. Vaiska päätti, että edetään seuraavaan hyvään leiripaikkaan ja vietetään lepopäivä. Potilas saa parannella itseään rauhassa, sillä huominen Newtontoppenin lähestyminen ottanee vain neljä legiä ja ylihuominen on varattu huiputukseen. Newtontoppenin huippu jää häneltä tosin ikävä kyllä näin näkemättä.

Leiriytyminenkään ei tapahtunut yhtään liian ajoissa, sillä kun teltat oli saatu pystyyn nousi kova tuuli. Nyt telttakankaat lepattavat, mutta sisällä on mukavaa ja lämmintä keitinten pöhistessä. Varusteita on saanut huollettua ja lepo tekee hyvää koko retkikunnalle.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Gruzdevbreen

N 78 53.318 E 17 46.573

Newtontoppen lähestyy. Tänään hiihdimme jäätikköä varsin heikossa näkyvyydessä, kunnes iltapäivällä pilviverho hävisi ja saimme ihastella uskomattomia maisemia. Päivän viimeinen legi meni hieman pitkäksi, kun nousimme leiripaikalle ja häntä venyi varsin huolella – lähinnä maisemien katselun ja valokuvaamisen ansiosta.

Retkikunta kiittää kaikesta saamastaan postista ja blogikommenteista. Vapaaehtoisissa iltakuunteluissa, joissa ne luetaan, ovat lähes kaikki aina paikalla. Terveisiä sieltä kotoa arvostetaan täällä kaukana.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Lomonosovfonna

N 78 46.718 E 17 41.167

Tänään on hiihdetty enemmän ja vähemmän tasaista jäälakeutta Lomonosovfonnalla. Suurin osa ajasta pilvessä. Ei, retkikunnalla ei ole mukanaan laittomia päihteitä, vaan vain riittävästi korkeutta. Jäätikön hiihtäminen sille nousun jälkeen on varsin yllätyksetöntä puuhaa. Päivän yllätyksellisyys onkin muodostunut lähinnä siitä, koska pilvi ympärillä ohenee sen verran, että aurinko paistaa merkittävästi sen läpi ja koska sattuu näkemään jäätiköstä pilkistäviä huippuja.

Vaiska ja Harri kertoivat onnistuneensa kaatamaan keittäjän esilämmitykseen käytettävän pirtupullon keittiölaatikkoonsa siten, että sen korkki suli ja pirtu leimahti. Pojat saivat palon hallintaan ilman vahinkoja ja onnekkaasti mukaan oli pakattu myös tyhjä pirtupullo, joten uusi korkkikin järjestyi. Muuten olisi saattanut olla pakon edessä hyvin esilämmitettyjä keittäjiä.

Retkikunta onnittelee Harrin vaimoa merkkipäivän johdosta.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

White out

N 78 40.008 E 17 37.528

Tänään päivä alkoi rankasti. Aamulla tuuli puhalsi voimalla alas jäätikköä ja saimme taistella sitä ylös maskit kasvoilla, kompuroiden, pulkkien kaatuillessa. Ylhäällä tuulen voima helpotti ja lounaasta eteenpäin saimmekin hiihdellä syvässä uudessa lumessa, ilman näkyvyyttä. White out olosuhteilla tarkoitetaan sitä, että ilmassa oleva lumi peittää horisointin näkyvistä ja kaikkialla on vain tasaista valkoista. Ilman minkäänlaisia kiintopisteitä suunnassa pysyminen on lähes mahdotonta ja vaikkapa eteen tulevan mäen huomaa vain siitä, että maasto nousee. Iltapäivän aikana näkyvyys hieman parani ja leiriytyessä pystyimme jo erottamaan lähimpänä olevia huippuja.

Retkikunnalla kaikki hyvin.