Erämaahan

07.07.2007 09:08

N 66 35.046 E 017 16.534

Eilen oli täydellinen päivä. Aamulla oli noussut tuuli ja koko päivänä ei tarvinnut metsissäkään hyttysverkkoa, vaan myrkyllä pärjäsi hyvin. Upeita maisemia ja ihan oikeaa uintia ihanalla hiekkarannalla. Illalla paljakalle päästessä tervehtivät aivan käsittämättömät valot, sekä murhaava pohjoistuuli, joka sai ottamaan sivuaskelia polulta. Tuli kokoelma hienoja valokuvia. Satakunta metriä viimeisen suojaavan harjanteen jälkeen kyyristyin reittimerkin ja sitä vasten nojallaan olevan rinkan tarjoamaan suojaan vaihtamaan kauluspaidan fleeceen ja goreen. Leirikin tuli pystytettyä pienen notkelman suojaan. Hyttysistä on vain ikävä muisto.

Koska en ole päässyt lähettämään näitä vähään aikaan, en jaksa liittää kuvia tähän. Ajatus kuvaillasta vanhan dia-ajan malliin nousi tosin mieleen. Olisiko ihmisillä kiinnostusta kokoontua joku arki-ilta elokuussa neukkariin Ruoholahdessa katsomaan valokuvia videotykillä?

Tihku vaihtui kunnon sateeksi. Syönpä lisää aamupalaa teltan suojissa.

05.07.2007 11:33

N 66 21.405 E 016 52.572

Suurin osa päivästä tuli käveltyä hyttyssuojavaatetuksessa. Pirusti hikoiluttaa, mutta onnistuu kyllä. Hyvä niin. Huomenna alkuiltapäivästä saapuminen Jäkkvikiin ja sieltä kohti Kvikkjokia. Metsiä tulee matkalle riittävästi ja vähän lisää.

Auringonlaskut tunturissa ovat jotain hienoa. Nyt kauniilla säillä olen jättänyt ulkoteltan oviaukon auki, niin voi katsella ulos hyttyysverkon läpi.

Tänään oli illalliseksi Jalostajan merellistä pataa, vaaleaa leipää ja sen päälle Kallen mätitahnaa. Juomana paikallista olutta. Kannatti kantaa koko päivä, ehdottomasti. Illan musiikkivalinta on Leevi and the Leavings. Täällä on kivaa.

04.07.2007 22:01
N 66 14.507 E 016 22.913

Perun pahat puheeni mäkärien yrityksen puutteesta. Jalat on täysin syöty ja mielialakin hieman maassa, kun tiedän metsiä olevan seuraavaksi melkoisesti edessä. Tänään mäkärien määrä kasvoi täysin käsittämättömäksi, eikä offikaan toimi edes lähes riittävästi. Tänä iltana syntyi päätös lähteä huomenna liikkeelle järeässä suojavarustuksessa. Hintana tässä kelissä on helvetillinen hikoilu ja hiertymät, mutta saapahan kävellä rauhassa.

Muutenkin mieli on maassa, mitä tiesin noin näillä kohdin odottaakin. Mitä vittua minä täällä oikein teen, mäkärien syötävänä ja tallustamassa kilometrin toisensa jälkeen kipeillä jalkapohjilla. Maisemat ovat toki huikean hienot, mutta pirun yksinäistä täällä on. Maistelen yksinäni Laphroaig quarter caskia, mutta voisin toisaalta istua Jussin kanssa Rotterdamissa tai Kaislassa. Olutkin maistuisi. Ilman retkeilyä kesä ei tietysti tuntuisi miltään, mutta jos en olisi täällä, olisin ehtinyt vähintään lähteä Anun kanssa pikku reissulle jonnekin, missä ei ole mäkäriä ja hyttysiäkin huomattavasti vähemmän. Knorrin carbonara maistuu toki hyvältä, kun erämaassa nälkäänsä syö. Ja seisten, ettei ole ruoka ja suu niin täynnä mäkäriä. Toisaalta, jos olisin opettamassa Iinaa kokkaamaan, olisi makunautinto ainakin parempi. Elämyksellisyys on toki asia erikseen. Tuli taas tänään peseydyttyä tunturipurossa, mutta Janin sauna olisi kuitenkin ehkä hivenen rentouttavampi. Hemmetti kaverit, mainitut ja mainitsemattomat: teitä on ikävä.

Teltassa räkkäaikaan on hankala sanoa, alkaako ulkona sataa vettä. Hyttysten ja mäkärien ropina telttakankaaseen kuulostaa täysin samalta.

Kello on jo puoli kaksitoista ja aurinko on laskenut tuntureiden taa. Sen valo heijastuu pilvistä kauniisti, värjäten tunturihuippujen muovaaman taivaanrannan vaaleanpunaisen ja oranssin sävyillä. Kaunista ja mukavaa seurata turvallisesti teltan hyttysverkon takaa. Nyt ulkona parveilee hyttysiä, eikä mäkäriä näy juuri ollenkaan. Hassua. Kai tästäkin jotain säännönmukaisuutta löytäisi riittävästi tarkkailemalla.

02.07.2007 21:25

N 65 57.625 E 016 12.759

Ammarnäs saavutettu, eli matkan ensimmäinen osuus on takana. Otin 18 kävelykilometrin jälkeen venetaksin Tjulträsketin yli saadakseni joustovaraa loppumatkalle ja seurauksena oli tähän astisen elämäni mukavin taksimatka. Vene kulki mukavasti, maisemat olivat erinomaiset ja kuljettaja hiljensi tämän tästä kertoakseen näkyvien paikkojen historiasta.

Elisan prepaidin hankkimisen kanssa ei näytä olevan onnea. Postikin toimii niin hitaasti, etten saa moista edes Saltoluoktaan ennen perjantaita. Pitää siis pärjätä sillä, mitä on. Tässä tapauksessa Kvikkjokkin tunturiaseman lankalinjaa käyttävällä modeemilla, Iridiumilla suurimman osan ajasta ja saa nähdä, jos vaikka Comviq tai Telenor kuuluisi jossain, niin saisi datapuhelun läpi. Reissussa on kivaa ja maisemat ovat komeita. Hyttysiä riittää vaihtelevasti. Koetan nyt lähetellä kertyneitä postauksia, eli blogiin tuleva järjestys ei ole sitten ihan selkeä.

02.07.2007 00:17
N 65 59.331 E 015 29.789

Nähtävästi olen reilusti paremmassa kuin ajattelin. Tänään kävelin Tärnasjön tuvalle asti, vaikka ajattelin vasta ”lämmitteleväni konetta” parin kympin päivämatkalla. Kilometrejä kertyi Viterskalsin tuvalta 26. Hartiat ovat melko paskana, mutta sillä ei ole suuremmin väliä. Oleellista on, että jalkalihakset kestivät mainiosti ja jalkapohjatkin ovat kohtalaisessa kunnossa. Siksi matkaa kertyikin, kun menohaluja riitti ehjien lihasten ja keskiyön auringon ansiosta.

Bloggaaminen tapahtuu nyt paljolti kirjoittamalla pidempiä juttuja varastoon, kun sattuu nappaamaan. Koetan muistaa laittaa kaikkiin alkuun koordinaatit ja kirjoitusajankohdan. Blogiin päätyvät sitten, kun on kenttää.

Tunturit toivottivat tänään…ei kun eilen (puoliyö meni jo) tervetulleeksi tiputtelemalla niskaan reilusti kylmää vettä ja rakeita. Kun huomasin rakeiden hyppivän maasta, tuli leveä hymy. Kunnon raesadetta hauskempaa on ainakin kunnon raesade ja sen havaitseminen, että viihtyy siinä. Sää helpottui myöhemmin päivällä ja nyt suurin piirtein kaikki muu on kuivaa, paitsi kengät. Räntää tosin odotetaan edellee, onhan sentäään heinäkuu.

Räkkäaika ei vaikuttaisi olevan tällä kokeilulla alkuunkaan maineensa veroinen. Kahvitaukokin sujuu jopa suolla niin, että tappaa toisella kädellä hyttysiä sieltä, minne niitä tuntuu laskeutuvan ja toisella ryystää kahvia. Tehokkaimman offin avustuksella tästä selviää vieläpä kokolailla mukavasti, eli hyttysiä tappaa kevyesti sitä tahtia, kuin osaavat laskeutua. Homma voisi tietysti pidemän päälle ruveta tympimään, mutta se rajoittuukin tauoille, kun äidin tekemä vallan erinomainen hyttysverkko pitää poistaa ruokailun takia. Muuten se ja pari pisaraa offin punkki- ja mäkäräsuojaa hihansuihin ja kämmenselkiin hoitavatkin sitten asian yhdessä hyttysenpitävien housujen ja kauluspaidan kanssa käytännössä kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Kauhiaa liioittelua, tuo räkän hankaluus. Ehkä sitten, jos olisi mäkäriä ja polttiaisia, voisi kokea jonkin asteista epämukavuuttakin, mutta eipä ole näkynyt kuin satunnaisia. Sitä paitsi ylempänä tunturissa ei ole minkään sortin verenimijöitä näkynyt kuin jokunen satunainen ja nekin voittopuolisesti pystytetyn teltan sisä- ja ulkoteltan välissä tuulensuojassa. Täällä suoalueella niiläkin on sentään jotain yritystä. Vaikka kulkisi teltan oviaukosta kuinka nopeasti, niin tapettavaa tulee sisätelttaan parisen kymmentä. Hyvää kahvitaukohupia muuten on koetta montako hyttystä saa tapettua housuilta yhdellä lyönnillä. Paras toistaiseksi on viisi varmaa tappoa, mutta siinä ei kyllä ollut mitään oikeaa yrittämisen meininkiä.

Tänään on ryypiskelypäivä, eli kohta on mennyt puolitoista ravintola-annosta, jos moisissa halutaan mitata, Chivas Regalia. Sen päälle voisi harkita vaikka yöunia. Iltaviihdettä ovat tarjonnneet lisäksi tätä kirjoittaessa Anna Eriksson ja Yö.

Matkaa on tehty ensimmäiset 12 kilometriä huikean kauniissa maisemissa. Täällä on vielä lunta maassa läikittäin ja se viimeistelee tunturien komeuden hienosti. Lähin lumikinos on muutaman metrin teltalta.

Matkan ensimmäinen geokätkö, Hemavan 817 m.o.h., tuli löydettyä matkan varrella.

Satelliittipuhelin hajosi ja lähetän sen Ammarnäsistä Suomeen. Tekstiiviestejä siihen on siis enää turha lähetellä. Blogin kommentit toimivat parhaiten.

Valtteri lähetti eilen illalla (30.06.) kävelemään lähtiesään tekstiviestin, että satelliittipuhelimen antenni on rikki. Näin ollen blogi ei päivity suunnitellusti, koska tieto ei kulje. Tietoja saattaa tulla reissun ajalta satunnaisesti, jos gsm-yhteys toimii ja Valtteri on siitä tietoinen jne. Reissun jälkeen viimeistään voitte lukea kaiken vaelluksesta, kun hän itse pääsee päivittämään tiedot. Tekniikka on hienoa niin kauan kuin se toimii…
Juha K

N 63 16.871 E 020 48.981

Vaasan leirintäalue osoittautui varsin toimivaksi paikaksi lukuunottamatta tarpeellisen määrän alkoholijuomia nauttinutta seuruetta, joka sijaitsi erinomaisella kuuloetäisyydellä. Onneksi nukahtaminen ei yleensä onnistu olemaan meikäläiselle erityisen vaikeaa, edes hieman haastavammissa olosuhteissa.

Meriaamiaiseen tuli turvauduttua tälläkin paatilla ja se oli varsin tarkka pienoismalli eteläisempien Ruotsin paattien vastaavista. Hyvin tuo nälkää pidättelee. Akut ovat lähes täynnä ja aurinko paistaa, joten lataan matkan aikana pois viimeisetkin vajaukset. Rinkan säädöt menivät kiristäessä hieman väärin, joten pakkaus pitää vielä kertaalleen purkaa ja säätää kantojärjestelmä kohdalleen.

Erään moottoripyöräilijäsedän kanssa juteltiin vaelluksesta, melonnasta, purjehduksesta ja merenkurkun saaristosta. Matkalla on mukavaa ja Hemavan lähestyy. Tänä iltana pääsee jo tunturiin.

Vihdoinkin matkalla. Pöytäseurueen viimeinen jäsen jäi juuri junasta Seinäjoen asemalla, joten löytyy aikaa bloggaamiseenkin. Työasioiden jättäminen taakse näyttää ajoittain hieman haastavalta, sillä metsästyksen, politiikan, ihmisyyden ja maailman tapahtumien lisäksi tuli puhuttua myös töistä ja vieläpä ihan mahdollisten alihankintakuvioiden selvittely sävynä. Ja juuri kun yhtä henkilöä laajemmalla pöytäseurueella oli puhuttu siitä, miten työn jättäminen työpaikalle on monilla aloilla nykyään vaikeaa. Eipä silti, hyvällä tuurilla pieni vapaa-ajan käyttö maksaa itsensä takaisin mielenkiintoisina työtehtävinä.

Helsingistä lähtiessä pöytäseurueessa oli lisäksi hyvin viehättävä joskin vasemmistolainen ja edellisestä huolimatta älykäs nainen. Sain jälleen kerran harjoitella ennakkoluulojen pikaista hukkaamista ja katson onnistuneeni varsin mallikkaasti. Vasemmistolaisuus toki korreloi vahvasti ajattelukyvyn puutteen kanssa, mutta tästä ei saa vetää johtopäätöksiä yksittäisiin ihmisiin, varsinkaan päinvastaisten todisteiden ollessa ilmeisiä. Sama sääntö pätee luonnollisesti muihinkin yleistyksiin.

Matkasuunnitelma meni hieman uusiksi. VR:ltä oli ilmoitettu virheellinen yhteysbussin aikataulu, joten matka Tornion kautta ei itse asiassa onnistuisi huomenna ilman pitkää taksimatkaa. Jätin makuupaikkani Kemin yöjunassa käyttämättä ja hyppäsin sen sijaan Vaasan junaan. Aika on kulunut leppoisasti ravintolavaunussa maltillisen oluen hörppimisen merkeissä, nyt kun kolmosta vielä saa. Seuraavat kolme viikkoa tulevat olemaan seen suhteen vähän heikompia. Nyt pitää etsiä yöpymispaikka Vaasassa ja ylittää lahti huomenna RG-linen laivalla. Pääsen täsmälleen samaan bussiin Uumajasta Hemavaniin, kuin olin suunnitellut. Matka-aika lyhenee, mutta joudun majoittamaan itseni Vaasassa. Omenahotelli ja paikallinen hostelli olivat molemmat täynnä ja enempää ei kiinnosta tässä kohtaa maksaa. Pöytäseuralta tuli onneksi vinkki aivan sataman vieressä sijaitsevasta leirintäalueesta. Sinne siis.

Tämä on elämää parhaimmillaan.